Eksyin taas tänne katsastamaan tilanteita..

Äitiyspoli tarkkailee tätä kroonikkosairaan raskautta ja pikkunen ikiliikkuja tuolla tuntuu kasvavan
Varsinkin aamut on niiiiiin mukavaa aikaa pistää mun vatsa sekaisin, ehkäpä kyseessä onkin tulevaisuuden uus El Ninjo..

Oon aivan tuskastunut mun neuvolalääkäriin, joka on ollut jotain aivan järkyttävää
Varsinkin mun jatkuvan lääkityksen kannalta puhuu yhtä ja toista, pahinta mitä voi olla oli: "tuo lääke tuhoaa vauvan aivot". Onneksi äitiyspoli otti mut välittömästi asiakkaakseen kun kuulivat tuon toiminnan ja yliopistollisen erikoislääkäri kertoi muuta kuin tuota teeaan mutua! Oon pystynyt tiputtamaan lääkkeet lähes kokonaan pois, kaikkea ei kuitenkaan pysty lopettamaan mun toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja kipujen minimoimiseksi.

Nyt pitäis alkaa miettimään synnytystapaa ja se meinaa stressata. Alatiesynnytystä voisi kokeilla, mutta en usko että kroppa kestäis sitä, kivunlievityksestä huolimatta tai ponnistusvaihetta.. jos voimat loppuukin kesken? Hätäleikkaus.. Hui!
Toisaalta sektiosta paraneminen voi olla äärimmäisen tuskallista kun kipukynnys on olematon..
Koetapa tässä painia asian kanssa, muutaman viikon päästä pitäis tehdä alustavat suunnitelmat synnärille. Kuulostaa hullulta kun viikkoja on silloin vasta 30 mut parempi ennemmin kuin myöhässä.

Nyt viikkoja on 27 ja maanantain ultrassa minipikkunen oli kasvultaan alakantissa, n. 800g, mutta muuten kaikki hyvin
Ja virkeyttä riittää pääsääntöisesti meillä molemmilla

Isommat sisarukset ovat ihanan innoissaan tulokkaasta, sehän mua hieman pelottikin aikonaan... Teini ja esipubbe, muutto muualle, koko elämä muuttuu ylösalaisin, mutta nämä ovat niin sulosia.. Uutta kotia maalla remontoidaan vauhdilla kun muutto ois jouluna
Mulla vaan on "tikaspuukielto" mutta enhän mä malta olla maalaamatta/tapetoimatta vähän korkeemmaltakin.
Vauva on isänsä esikoinen siis ja uskomattoman hellä & huolehtivainen tuo mies onkin Ei ultraa/sydänääniä jotka ei pistäis pikkusen silmännurkkaa pyyhkäisemään.. Onhan tämä kahden kodin asuminen, välimatka ja vauvan odottaminen rankkaa, mutta kaikesta selvitään.. Ihan varmasti!

Mitäs te muut odottajat, kuis kulkee?