Appiukolla on niin vähän verihiutaleita, että uutta sytostaattijaksoa lykätään koko ajan eteen päin. Tästä huolimatta se kuitenkin on rakentanut tällä viikolla mökillä korkealla kalliolla olevan aitan eteen kiviaitaa, on sekoitellut betonit ja keikkunut siellä kalliolla rakentamassa. Kaikki liikkuminen tapahtuu rajujen kipujen vuoksi kyynärsuvoilla.. Aikamoinen teräsvaari, pakko sanoa. Pesukonettakin se temusi miehen apuna peräkärryyn.
Mun olisi syytä ottaa mallia superappivanhemmista ja saada edes tämä kämppä siivottua. Miten onkin niin vähän motia tarttua toimeen. Kirpparilla ajattelin pyörähtää, jos hyvällä mäihällä löytäisin talveksi takit noille venähtäneille teineille, jotka menee tällä hetkellä kaksosista, vaikka ikäeroa on kolme vuotta. Ovat täsmälleen saman pituisia ja muutenkin samassa mur/lkkuvaiheessa.
Kokeita olisi repullinen korjattavana, saa nähdä viittinkö pilata viikonloppua niiden parissa.