Huomenta! Täällä yritetään kokoajan ajatella>

positiivisia asioita. Kun alkaa tulla noita keskenmeno ja muuttomietteitä, niin yritän vaan sanoa, että hus hus, menkääs pois! Jotenkin yritän suggestoida itseäni ajattelemaan silloin ihania asioita.

Mut jotain mä kaipaisin, en tiedä mitä. Onnellisuuspillereitä? Ei oikein niitäkään, kun en mä masentunutkaan ole. Valohoito vois tehdä terää Jos hakis nuo joulusälät varastossa ja alkas ripustella jouluvaloja ja tonttuja pitkin kämppää.

Mut tiedättekö mikä taitaa olla paras valohoito? Prinsessa heräs äsken, se on ihan räkänen. Taapersi vaipoissaan sohvalle ja istuu siellä silmäluomet niin turvokissa, ettei silmiä näy, mutta tuo hymy, niin tuo pikkunen vaan jaksaa hymyillä

Hymy, lapsen hymy valaisee koko maailman. Oon minä onneksi saanut ihanan vauvan palleroisen vasta 1.6kk sitten Ja tuossa vieressä istuu yks vaalea kikkurapää, joka täyttää kohta 4 vuotta

Turha tässä on kuulkaas itkeä! Eiku eteenpäin ja valoa kohti Tää kirjoittaminen on kyllä yks terapiamuoto. Kun alkaa miettiä asiota tässä kirjoittaessa, huomaa yhtäkkiä niitä positiivisia asioita. Monesti niitä saattaa pitää itsestään selvyytenä, sitä vaan märehtii ja ei huomaa, että ihan lähellä on elämän parhaita asioita! Ja vaikka ne tietysti tajuaakin, niin kun aloin tätä kirjoittamaan, niin en heti älynnyt, mistä se paras valo tulee ja onnellisuus! Ei pillereistä, eikä jouluvaloista, vaan lapsista ja niiden hymystä.

Et tämmönen päivänavaus tällä kertaa.