Lapsiahan jo on ihan tarpeeksi tässä perheessä, kolme siunaantunut peräti. Ja ikää myös alkaa rouvalla olemaan, neljäkymppiä paukahtaa rikki jo muutaman vuoden kuluttua, apua! Mutta mutta. Kuopus näytti ihaninta itseään tässä eräänä iltana kylvyn jälkeen ja mies peijakas meni sanomaan, että eikö me vielä yksi tuollainen pyöräytetä! Aluksi olin aivan, että ei ei, eihän nyt enää. Mutta häilyväinen on naisen mieli. Nyt jo kummasti on alkanut mietityttämään, josko sittenkin vielä kerran.
Mutta miksi ihmeessä siihen ryhtyisi enää? Isot on jo omatoimisia ja pieninkin pärjäilee niin, että elämä on aika lailla helppoa. Eipä tiedä, mitä tässä tuumisi. Sanokaa immeiset, sanokaa!