Perjantain neuvolakuulumiset:

Vilpertti häs ländet!! Ja pää on oikein kunnolla porautunut syyyyyvälle lantioon. Muruseni. Nyt sitten istutaan jalat ristissä vielä kaksi viikkoa. Verenpaine oli ekselentti, painoa oli tullu 600g/vko ja sydän sykki hienoa lukemaa.

Neuvolan jälkeen kun kuulin tuon asennon (jännättiin edellisellä kerralla terkan kanssa, että liekkö oikein päin vai ihan vinksallaan siellä ja pari päivää aikaisemmin tuntui hikkakin ensin ylämahalla ja sitten myöhemmin illalla alhaalla...), niin uskaltauduin hommaamaan kätilönkin valmiustilaan tekemään kotikäynnin, jos polisynnytys onnistuisi. Liinutin aikainen ei enää tee kotikäyntejä, mutta tuo hommaamani tarinan kuultuaan kehotti kuitenkin laittamaan hälle sähköpostia, josko innostuisi kuitenkin yhden kotikäynnin tekemään. Nyt jännään milloin vastaa sähköpostiin, että saisinko sen enkelin käymään. Ja hän on kuulemma edelleen OYS:ssa töissä, tosin ei synnärillä, mutta tykkäsi tuo toinen kätilö, että voisi vaikka innostua tulemaan synnytykseenkin. Voi kuinka olisi kyllä aivan suunnattoman mieletön juttu, jos noin kävisi. Liinutin synnytyksessähän me vaihdettiin kätilö kesken ponnistusvaiheen. =D Tuo Pirkko tuli silloin työvuoroon, ja olin toivonut hänet saliin heti kun ehtii... =) Enkä ole tuota katunut - hän vei minulta sen ponnistusvaiheen kammon tipotiehensä. Ja koska Liinutti syntyi yhdeksän jälkeen, ei osastolla ollut enää lääkäriä ja jouduttiin sitten osastolle yöksi. Tuo Pirkko piti huolen, että kotiuttivat meidät sieltä heti seuraavana päivänä.

Niin ja tänään viikot 37+0, joten niiden puolesta polisynnytys olisi jo ok. Toki olisi hyvä Vilpertin vielä kerätä vähän elinvoimaa masun sisällä, ettei tule mitään keltaisuutta tai muuta, joka lykkäisi sitten kotiutumista. =)