Mä soimaan itseäni koko ajan, kun

kaupassa sisällä vielä ajattelin, että en ala lumessa työntää kärryjä auton viereen, kun mulla ei ollut kun yksi kauppakassi. Iikku oli siis ostoskärryjen kaukalossa ollut kauppareissun ajan. Luojan kiitos en kaatunut tosiaan lapsen päälle. Itku kurkussa soitin miehelle (oli töissä), se kyllä oli ihan rauhallinen kun kuuli että Iikku itki taustalla. Sitten polilla tuli taas se normaali hoitajan tauti, että eihän tässä oikeasti mitäön ole, turhaan tultiin. No, lääkäri tarkisti kyllä kaiken ja vielä halusi että riisun Iikun vaippasilleen, eli katsoi ettei sillä ole mitään pahoinpitelyjälkiä. Kovin tarkkaan kyseli tapahtumasta, mikä on tietysti ihan oikein. Olikin mulle oudompi päivystäjä, kun olen kohta vuoden ollut jo töistä pois.