elämä kun on! Ja eikkaava lääkäri tosiaan näkee tuon kohdun tilanteen tosi hyvin, että jos riskejä on, niin kyllähän ne lähinnä sitten on ne istukkaongelmat, mutta niin...kun ekalla odottajalla voi jo istukka irrota tai tartua huonoon kohtaan.
Että jos tässä niinkus olis järkevä, niin lopettas nyt, kun kaikki on hyvin
Mutta niinpä, joskus on otettava riskejä, jos jotain haluaa, olipa ne sitten mitä tahansa. Eikä mun raskaushistoria nyt ihan maailman kauhein ole. Hyvin menneitä raskauksia on kuitenkin VIISI, tosin yhdessä niissä vauva kuoli kohtuun, mutta itse raskaudessa ja synnytyksessä ei ollut mitään vaaraa, vaikkakin jouduin kaavintaan sen istukan takia, joka ei sitten irronnutkaan. Ja vikassa raskaudessa oli tätä kehitysviivettä, mutta sekin kuitenkin aika lievää. Kaavintoja toki on useampi, niitä on 6 ja sektioita 4, mutta kaavinnatkin tehdään nykyään tosi hellävaroen. Se vaan on niin, että helpolla en ole noita 7 lasta saanut, mikä on tosiasia, kolme ekaa lasta kun kuitenkin sain maailmaan aikas helposti.
Harmittaa vaan sinässä, kun aikoinaan ajattelin olevani erittäin hyvä synnyttäjä ja suurperhe toiveena ja sitten asiat kääntyikin niin, että vaikeiden mutkien kautta, sain sen minkä halusin, mutta SAIN, siitä olen kiitollinen ja siitä, että en lannistunut. Ja aina olen kuunellut lääkäriä, että jos hän sanoo, että nyt vihelletään pilli poikki, niin sen teen, mutta tähän mennessä heidän tehtävänään on vain ollut kertoa faktat ja toivottaa onnistunutta seuraavaa raskautta