epätietoisuudessa oleminen on aika sietämätöntä. On niin helppoa täältä puusta käsin nyt neuvoskella, että ota iisisti... Niinhän sun pitäisi tehdäkin, mutta jos nyt et vain pysty, niin olisiko se ultra hyvä juttu? Ainakin sitten osaisit jotenkin suunnata ajatuksia, kun olisi oikeaa tietoa tilanteesta?
Ja anteeksi oikeasti, jos olen kuulostanut sinusta liian pessimistiseltä! Omat viimeaikaiset kokemukset ovat sohineet mua siihen suuntaan. Mutta onneksi asiat voivat mennä hyvinkin, vaikka raskaudessa ilmenisi jotain huolestuttavaa - ja aika yleistähän se onkin, että menee silleen paremmin päin