voi mennä tosi pitkäkin aika. Miulla meni melkein 2 vuotta ennen kuin tää oli oikeasti miun Koti. Vaikka muutettiin kaikkien ikävien asioiden takia vanhasta pois, niin silti sitä vain alkoi kaivata sinne kuitenkin. Yhtäkkiä niistä ikävistä naapureista oli muka tullutkin tosi hyviä naapureita, meiän lapsia ei muka kiusattu siellä jne. Totuus siis muuttui mielessä ihan toiseksi, kun tuli "koti-ikävä". Mutta onneksi ei luovutettu! Nyt tää koti on todellakin Koti suurella sydämellä. Naapurit on tulleet paremmin tutuiksi, vaikka ei mitenkään suuremmin ollakaan tekemisissä. Nyt tänne kotiin on tullut muistoja ja pikku hiljaa ollaan tätä remontoitu meiän kodiksi. Tsemppiä, kyllä se uusi koti vielä Kodiksi muuttuu, usko miuta!!
Mä yleensä muistelen niitä huonoja asioita kun "koti-ikävä" iskee ja muistelen muuton syitä. (ev)