mä odotan innoissani tulevia menkkoja, jotka alkavat ihan varmasti ensviikolla
Sit pääsis touhuamaan
Ja nyt mä vasta tajusin yhden ihanan asian...tai oon varmaan jollakin tapaa sen tajunnutkin, mutta nyt se oikein valaistu mun aivoihini tämän mummouteni myötä
Mä aina joskus oon miettinyt, että kun se vauvakuume ei jyrää sadallamiljoonalla, että mikähän on, niin nyt mä sen käsitin. Silloin alussa kun lapsia oli vielä kolme, niin vauvakuume oli polttavampaa, mutta kun lapsia alkoi siunaantua enemmän, niin vauvakuumetta ei oikeastaan tarvinnut, koska se oli kokoajan läsnä. Oli niin luontasta se "jatkumo, että seuraavan vauva tulee taas, kun on tullakseen, ei siihen tarvinnut mitään kuumetta..sellanen krooninen vauvakuume oli kasvanut kun paise minuun, että se oli osa minua. Mutta mitä tapahtuu, kun vauvaa ei enää saakaan? Mitä minulle tapahtuu? Kuolenko minä siihen suruun tai osa minusta ja mitä sitten? Miten voin elää, kun en enää lisäänny? Masennun varmasti vai mitä? Näitä kyssäreitä mä pohdin ja jopa sitäkin, että katkeroidunko mä, kun toiset odottaa ja mä en enää saa lapsia.
No, nyt tuossa huomasin pari vuotta sitten, että mä alan parantua tosta kroonisesta vauvakuumeesta. Se vaan tulee, SE fiilis, kun nyt ne lapet on tässä. Mietin monesti, miten monet voi päättää lapsilukunsa kahteen jne, mutta nyt tajuan. Jollekin OIKEESTI riittää yksi, kaksi tai kolme vauvaa ja joku tarvitsee niitä vauvoja 12, ennen kun tulee SE fiilis, että tässä ne nyt on. Voihan toki monelle olla vaikeaakin tulla toimeen sen oman SEN kanssa ja varsinkin, jos olisi halunnut vielä lapsen, mutta ei siten jostain syystä sitä saanut...niin jää sellanen pien tai suur tyhjiö omaan itsensä, ennen kun oppii sen kanssa elämään...
mut monelle sitten yks parannus on se mummous...luontanen siirtyminen mummouteen ja oma vauvatehtailu ikäänkuin luonnostaan loppuu. Mulle tais käydä just näin
Mä en todellakaan enää vauvakuumeile sillai kun ennen, enkä kärsi kronisesta vauvakuumeesta yhtään. Mulla on vaan hirveä nto alkaa pestä vauvavaatteita omalle lapsenlapselleen
On niinkus ihanaa siirtyä mummouteen, olen siihen oikein valmis! Tyttö sanoi just, että jos nyt kaikki menee hyvin ja noin, niin haluisi kaksi lasta aika lyhyellä ikäerolla, että niistä ois kaverit. Mä ymmärrän varsin hyvin sen, koska mun tyttö on elänyt isossa perheessä ja uskon todellakin, että haluaa enemmän kun yhden lapsen ja todellakin lyhyellä ikäerolla, kun muistaa sen, että halus pikkuveljen tai siskon nopemmin kun sai sen
Siksi jotenkin tuntuu siltä, että kun alan mummoks, niin se on varmasti aika paljon sitten menoa kans...hyvässä lykyssä sitä huomaa, että kohta niitä lapsenlapsia on yks, kaks, kolme....suurperheessä tietysti voisi ajatellakin, että jos saa vaan elää ja on terveenä, niin saaa olla tulevaisuudessa aika monen lapsen mummo. Luontanen siirtyminen siis mummon rooliin
ei tartte enää ite pyöräytellä niitä vauvoja
Mutta niinkus asiat on, mulla on se luontanen halu saada vielä oma vauva ja varmasti sitä vielä yritänkin, mutta kyllä se näin on, että jos tässä alkaa jokin km- pyöritys tai lasta ei ala kuulua, niin saapi jäädä....en oikeesti enää yritä liikoja...nyt alan ajatella myös tosiaan sitä omaa terveyttäkin...jaksamista ei sillai tarvitse välittää, kun siihen riittää energiaa, mutta enää ei ole vaan PAKKO saada vauvaa
On ihanaa jättää se puuha muille
Onan tässä saanut kokea jo monta ihmettä ja jos vielä yhden saan, on se kyllä suuri lahja ja IHMEKIN...siihen on hyvä päättää tämä vauvakuumeilu
Mut MUMMOKSI en halua, että minua kututaan, vaan mummiksi. Mummo sana tuntuu liian mummomaiselta. Mun mies haluaa olla vaari, eilen sanoi, kun sanoin, että sähän voisit olla sitten pappa, niin sanoi, että eikus vaari, voi sitten sanoa, että " tulepas tyttö vaarin sylkkyyn"...mietin vain tuota tyttö sanaa
....miust se on kyl poika
Njoo, mutta sitten kun mä poistun täältä kuumepalstalta kokonaan, niin sittenhän tän voi nimetä uudestaan vauva ja mummokuume palstaksi, niin mä pääsen ja moni muukin pääsee sitten höyryämään tänne mummokuumeessa ja sit pääsee odotuspalstalle johon laittaa lapsena raskausviikot ja kun tää koko palsta muutenkin on tällänen pieni plasta ja uusia palstalaisia ei enää pahemmin tule, niin tästä kohta muotoutuukin sellanen mummojen palsta. Taaperopalsta siirtyy lapsenlapsipalstaksi, jossa sitten mummomaiset anopit pohtii minkä kokoset reimatecit kandee ostaa 2-vuotiaalle lapsenlapselleen
Mutta nyt taas liikenteeseen..kamun luo kahville